Maailma on täynnä tekstiä, joten lukutreenin ei tarvitse olla erillistä treeniä. Pienet harjoitukset arjessa vievät usein pidemmälle kuin kirjan ääressä pänttääminen.
Katukyltit Maailma on täynnä tekstiä: lehtien otsikoita, tien viittoja, katukylttejä, kauppojen nimiä. Lukeminen ei tunnu lukemiseltä, kun muun toiminnan ohessa, esimerkiksi kauppareissuilla tai sunnuntaikävelyllä, luetaan ympäristön tekstejä. Kannattaa aloittaa tutuista teksteistä, joita ei oikeasti tarvitse lukea, kuten “K-kauppa” tai “kirjasto”. Alkuun myös se, että saa sanan alusta selvää, riittää.
Arjen asiat Myös kodit ovat pullollaan tekstiä: riisimurot, rasvaton maito, penne pasta, Dell, Samsung… Lukemista tulee harjoiteltua ihan huomaamatta, kun aamiaisen lomassa tavailee jugurttitölkin tai leipäpussin kylkeä.
Aku Ankka Varmasti sadat suomalaislapset ovat oppineet lukemaan sen ansiosta, että kodeissa pyörii Aku Ankkoja. Niiden parissa lukeminen alkaa siitä, että saa selvää sellaisista sanoista kuin “iik” ja “kääk”, ja siitä lukeminen aukeaa pikku hiljaa kohti vaikeampia sanoja ja virkkeitä. Jos Aku Ankat eivät innosta, myös muut sarjakuvalehdet käyvät. Aku Ankkojen ehdoton etu on kuitenkin se, että niiden kieli on rikasta ja huoliteltua, ja tarinat sopivat kaiken ikäisille.
Anna lapsen kirjoittaa Joskus lukeminen aukeaa sillä, että lapsi saa itse kirjoitella yksittäisiä sanoja ja aikuinen lukee ne lapselle ääneen. Kirjoitus saa olla oikeita sanoja tai silkkaa hölyn pölyä. Pääasia on, että lapsi näkee ja kokee kuinka itse kirjoitettu teksti muuttuu äänteiksi ja äännekokonaisuuksiksi. Jos sanojen kirjoittamisessa tulee alkuun kirjoitusvirheitä, ei niitä ole tarpeen erikseen korjata. Kun lapsen kirjotiustaito kehittyy, kannattaa lapsen antaa kirjoittaa listoja yhteisistä tärkeistä asioista: kauppalista, lomareissun pakkauslista, viikonlopun puuhalista, lahjatoivelista, herkkutoivelista…
Tekstitykset Ennen vanhaan suomalaislapset lukivat 20 kirjan edestä tekstiä vuosittain, kun he katsoivat televisiosta tekstitettyjä ohjelmia ja elokuvia. Nykyään nuorten kielitaito kehittyy huimaa vauhtia, kun he katsovat TikTokin ja Youtuben sisältöä ilman tekstejä. Silti tämä vanha konsti on yhä hyvä keino huijata lapsia lukemaan. Tekstitykset ovat hyvä lukuharjoitus siinä vaiheessa, kun lukeminen alkaa olla virketasolla. Sitä ennenkin voi tuttuja ohjelmia, kuten Pipsa Possua tai Ryhmä Hauta tai lempielokuvia, katsoa tekstityksillä, jolloin ei haittaa, ettei lukeminen vielä ole nopeaa. Isompienkin kanssa tekstitys tuo lukemiseen aikapaineen, joka on erinomaista lukusujuvuustreeniä.
Avainopettajien työssä huoltajien kanssa keskustellessa päädytään usein pohtimaan miten saada lapsi tai nuori innostumaan lukemisesta ja lukemisen harjoittelusta. Ja miksipä näitä ideoita hautomaan, joten päätimme jakaa ne tässä teille kaikille.
Ekapeli Alku
Ekapeli on Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki instituutin pitkään lukutaidon kehittymiseen liittyvään suomalaistutkimukseen perustuva peli. Pelin avulla voi harjoitella lukemista aina äänteiden tunnistamisesta virketason lukemiseen ja edelleen sujuvan lukemisen harjoitteluun. Aiemmin pelistä oli useita tietokoneelle ladattavia versioita, joista valittiin lapsen taitotasoa vastaava peli. Nykyisin Ekapeli Alku toimii älylaitteilla ja pelin sisällä voi kullekin lapselle määritellä hänen taitojaan vastaavan aloitustason.
Jo pitkään on kannettu huolta siitä, että pelit ja internetin kuvasisältö syövät intoa lukemiselta. Ekapeli vastaa tähän huoleen omalta osaltaan tuomalla lukuharjoittelun lasten luo pelin muodossa.
Graphogame
Graphogame on Ekapelin serkku. Ekapelin tapaan se opettaa lapsia lukemaan, mutta englannin kielellä. Aiemmin Graphogame oli maksullinen peli, jota vietiin muihin maihin. Vuoden 2020 lopulla peli muuttui maksuttomaksi ja on näin yhä useamman pienen pelaajan ulottuvissa.
Peliä ei ole alunperin suunniteltu englannin opiskeluun suomenkielisille lapsille, mutta Ekapelin tapaan se lähtee liikkeelle lukemisen äänneyksiköistä. Näistä edetään kohti sanojen lukemista. Suomenkielisille lapsille Graphogame sopii hyvin englannin äännerakenteisiin tutustumiseen ja aikuisen ohjauksessa toki myös sanaston kartuttamiseen.
Pieni Helmet-lukuhaaste 2021
Lukemiseen voi innostua paitsi pelien myös kirjojen kautta. Pääkaupunkiseudun kirjastoilla on jo useamman vuoden ollut meneillään vuosittainen lukuhaaste vaihtuvilla aiheilla. Helmet-lukuhaasteesta on olemassa iso ja pieni versio, joista erityisesti Pieni Helmet-lukuhaaste sopii lapsille ja nuorille. Mutta mikään ei estä koko perhettä suorittamasta lukuhaastetta yhdessä!
Laskeudumme pian jouluun, joka tarjoaa talven pimeydessä hengähdystauon arjen kiireiden keskellä. Jouluun kuuluu hetket läheisten kanssa ja yksi tapa rauhoittua talven juhlaan on yhteiset hetket joulukirjojen äärellä. Tässä Avainopettajien suosikkikirjat joulukirjavinkkinä isoille ja pienille.
Mauri Kunnas: Kaksitoista lahjaa joulupukille.
“Kuten kaikki tontut, pikku Villekin piti joulusta hurjan paljon ja lahjojen antaminen oli parasta mitä hän tiesi. Mutta Villellä oli pulma. Mitä ihmettä hän antaisi lahjaksi joulupukille?”
Joulupukin 12 lahjaa on kirja, jota Avainopettaja Anni on lukenut vuosi toisensa jälkeen. Kirjan jokaiseen aukeamaan voi uppoutua pitkäksi aikaa kuvituksen yksityiskohtia tarkastelemaan, jolloin kirjasta löytyy riemua niillekin, jotka eivät vielä itse osaa lukea.
Matt Haig: Poika nimeltä joulu
“Jos olet niitä ihmisiä, joiden mielestä jotkut asiat ovat kerta kaikkiaan mahdottomia, pane tämä kirja heti pois. Se ei ole tosiaankaan sinulle tarkoitettu. Sillä tämä kirja on täynnä mahdottomia asioita.”
Poika nimeltä joulu, tosi tarina joulupukista, on Avainopettaja Lotan suosikki. Kirjassa poika nimeltä Nikolas elää hyvin vaatimattomissa oloissa, mutta sitten alkaa tapahtua kummallisia asioita ja mahdotonkin osoittautuu mahdolliseksi. Kaiken mahdottoman lisäksi kirjassa seikkailee poro, joka auttaa kiperissä tilanteissa ja pissaa pahojen ihmisten päälle. Mikä muukaan virittäisi koko perheen joulutunnelmaan paremmin?
Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia
“Tuli hiljaisuus. Kynttilät paloivat tyynessä yössä liikkumattomin liekein. Nyyti ja hänen sukulaisensa istuivat aivan hiljaa. Saattoi tuntea, miten he ihailivat ja kaipasivat, se tuntui yhä voimakkaammin, ja lopulta Muumimamma siirtyi lähemmäksi Muumipappaa ja kuiskasi: – Eikö sinunkin mielestäsi? – Niin, mutta jos, muistutti Muumipappa. – Joka tapauksessa, sanoi Muumipeikko. – Jos joulu suuttuu, voimme ehkä pelastautua kuistille.”
Tove Janssonin Näkymätön lapsi ei ole joulukirja, mutta kirjan viimeinen novelli Kuusi on hulvaton ja lämmin tarina siitä, miten Muumiperhe herää keskellä talvea ihmettelemään Muumilaakson väen hössötystä. Kaikilla on valtava kiire ja laakson asukkaat ovat hermostuneita, kun he valmistautuvat kukin tahoillaan Joulun tuloon. Kukaan ei ennätä selittämään Muumeille mikä tuo uhkaava tulija oikein on, joka vaatii laakson asukkailta lahjoja, ruokaa ja jopa kokonaisen puun.
Celia on suomalainen maksuton äänikirjapalvelu, jota rahoittaa ja ylläpitää Opetus- ja kulttuuriministeriö. Celian tavoitteena on tuoda äänikirjat kaikkien niiden saataville, joille kirjojen lukeminen on haastavaa syystä tai toisesta.
Useimmat kirjastot rekisteröivät asiakkaita Celia-palvelun käyttäjiksi, eikä todistusta lukemisen esteestä tarvitse olla. Riittää, että rekisteröitymistilanteessa syy tulee esille. Tällöin riittää maininta siitä, että koulun erityisopettaja tai muu asiantuntija on suositellut Celia-palvelua. Asiakkuuteen oikeuttaa muun muassa lukivaikeus, oppimisvaikeus, hahmotushäiriöt tai keskittymisen ja tarkkavuuden haasteet. Kattavampi lista löytyy Celian sivuilta.
Asiakkuuteen oikeuttaa muun muassa lukivaikeus, oppimisvaikeus, hahmotushäiriöt tai keskittymisen ja tarkkavuuden haasteet.
Miksi äänikirja?
Tässä taannoin eräs huoltaja totesi, että eiväthän äänikirjat auta lukemaan oppimisessa. Eivät ehkä suoraan autakaan, mutta kuunneltu kirjoitettu kieli auttaa omaksumaan monipuolisia kielen rakenteita, vaikka oma luku- tai kirjoitustaito ei olisikaan vielä niin pitkällä. Omaa lukutaitoa edistää se, että seuraa tekstiä kirjasta, jota toinen samalla lukee.
Lisäksi äänikirjat monipuolistavat mahdollisuuksia tutustua erilaisiin kirjoihin ja eri kirjallisuuden lajeihin ilman, että oma lukutaito tai keskittymisen haasteet tulevat esteeksi. Parhaillaan tämä innostaa kirjallisuuden pariin aivan uudella tavalla.
